31.3 koirat mukana hallilla

Näitä ei nyt varsinaisiksi treeneiksi voi kutsua. Koirat olivat mun mukana hallilla, kun lähdin kouluttamaan.

Hitti pääsi mallikoirana näyttämään kuinka opetamme keinun, sen "treenit" oli siinä.

Chi pääsi mallikoirana näyttämään kuinka opetamme putki-kontakti tai tässä tapauksessa putki-pöytä erottelun. Okei, hiukan riskialtista ottaa malliksi Chi, joka on opetellut sen edellisenä yönä, mutta yllätys yllätys se muisti sen ja teki kaikki harjoitukset virheettä, hyvä Sipuli :) Chi ei päässyt tekemään muuta.

Zen treenasi vain puomin ylösmenoa. Joka kerta kaikki neljä tassua keskelle.

Illalla olin delfiinikouluttaja Kai Mattsonin luuennolla. Vaikeasti esitetty luento, josta varmasti monella meni paljon ohi. Ei mitään uutta, eikä mielenkiintoista pohdittavaa, mutta muutama perusasia kaikille kertaukseksi:

• Tunne eläimesi. Tunne siis koira lajina, mitkä ovat sen vaisto- ja viettitoimintoja.
• Tunne rotusi. Mitkä ovat oman rotusi erityiset ominaisuudet, jotka ajavat sitä toimimaan jalostuksensa mukaiseen käyttöön.
• Tunne oma koirasi yksilönä. Mistä juuri sinun koirasi pitää, kuinka sinun koirasi käyttäytyy tietyissä tilanteissa, mitä oma koirasi pelkää tai inhoaa, kuinka se haluaa leikkiä, mitkä ovat sen lemppariherkkuja, millaisista leluista se pitää (vinkuvista, karvaisista, pehmeistä, kovista, isoista, pienistä, kumisista, palloista, naruista...), mihin se haluaa itseään koskettavan rapsutettaessa, kuinka saat sen hännän heilumaan, kuinka se viettäisi viimeisen päivänsä eli mitkä asiat ovat sille tärkeintä tässä elämässä jne.

Jos ei tunne omaa koiraansa, sitä on vaikea motivoida ja saada toimimaan halutulla tavalla. Vietä siis aikaasi oman koirasi kanssa ja tarkkaile sen luonnetta ja luontaista käyttäytymistä eri tilanteissa. Mitä enemmän osaat kertoa omasta koirastasi lajina, rotuna ja yksilönä, sen parempi!

Koulutuksessa tarvitaan:

• Positiivista asennetta. Harvoin saa mitään hyvää aikaiseksi, jos itse turhautuu, hermostuu tai suuttuu harjoittelussa. Pitäisi aina muistaa lähteä kotiin siinä vaiheessa!
• Kärsivällisyyttä. Jos kaikki pitää saada heti, ei saa mitään. Homma on juosten kustu. Kärsivällisyyttä ei voi koskaan olla liikaa.
• Vaihtelevuus, mutta silti johdonmukaisuus. Tästä tuli heti mieleen kontaktitreenit. Harjoituksia ja palkitsemistapaa pitäisi vaihdella, mutta vaatimukset tulisi kuitenkin pitää johdonmukaisina.
• Tasapaino - sietokynnys. Paljonko miltäkin yksilöltä voi vaatia, että harjoitus vie eteenpäin, eikä junnaa paikallaan, mutta ettei sietokynnys kuitenkaan ylittyisi niin, että motivaatio laskee ja koira turhautuu yrittämiseen.
• Yllätyksen voima - ole koiran edellä. Pitäisi osata ennalta aavistaa koiran tällä hetkellä tarjoamasta käytöksestä sen tuleva käytös. Tämä on asia, joka tuntuu mahdottomalta opettaa ihmisille. Itse näkee koulutuksissa, että jos henkilö jatkaa nykyistä tapaansa tehdä jotain asiaa, niin mikä ongelma heillä kohta on. Mutta jotenkin ihmiset vain lukkiutuvat nykyhetkeen "tämä sujuu juuri nyt hyvin, kun teen näin, miksi muuttaisin mitään".
• Ohjaajan mekaaniset taidot. Harjoita omia mekaanisia taitojasi. Kerro jollekin ääneen esim. kuinka joku ohjaus tehdään ja miksi se tehdään niin. On helppo kuunnella, kun joku selittää asian, mutta on paljon vaikeampi pukea sitä itse sanoiksi. Siksi suosittelenkin kaikille, että kouluttakaa muita, koska joudutte pukemaan tekemisenne sanoiksi ja syiksi miksi niin teette. Se auttaa ymmärtämään itsekin paremmin omia tekemisiään ja muistuttaa miksi oikeastaan teen näin miten teen, on sitten kyse ohjauksesta tai palkkaamisesta.
• Tee koulutuksesta hyödyllistä kaikille, ennen kaikkea koiralle. Kunpa kaikki aloittelevatkin koiran kouluttajat saisi ymmärtämään, että palkkausta on jatkettava läpi koiran elämän. Ei riitä, että sille kerran opettaa jotain ja sitten sen pitäisi hautaan asti tehdä asia vain siksi kun käsketään...
• Viiden S:n sääntö: Selkeä suunnitelma suojaa surkealta suoritukselta. Tässä asiassa ei saa kuitenkaan hypätä ojasta allikkoon. Pitää elää mukana ja osata reagoida ja muuttaa suunnitelmia tarvittaessa.
• Vältä ennakkoasenteita ja itseään toteuttavia ennusteita: "v...u tämä kuitenkaan onnistu".
• Etsi ratkaisuja ongelmiin, ole innovatiivinen. Ks. seuraava kohta.
• Muokkaa eläimen / koulutustilanteen ympäristöä ja olosuhteita suosiolliseksi päämäärälle. Monet helpottavat harjoitusta väärällä tavalla ja jumittuvat apuihin, joista on vaikea myöhemmin päästä eroon, sen sijaan, että muuttaisivat olosuhteita niin, että koira onnistuu samoilla vaatimuksilla. Ja suomeksi: esim. opetetaan koiralle takaaleikkaus. Siivekkeen takana on lelu. koira ei hyppää estettä, vaan taittaa leikkauksessa ohjaajan kanssa samaan suuntaan, ja hakee lelun hyppäämättä estettä. 

1. Tyypin A reaktio: mennään lähemmäs estettä, eikä tehdä leikkausta ennen kuin koira on hypännyt. 
2. Tyyppin B reaktio: Laitetaan leikkauspuolelle kymmenen siivekettä peräkkäin, vaikka seinää asti, jotta koira ei pääse palkalle suorittamatta hyppyä. Ja harjoitellaan edelleen kunnon voimakas leikkaus. Sekä tietty pidetään bileet koiran kanssa kun se onnistuu.

Voitte kuvitella kumman tyypin koira myöhemmin osaa takaaleikkauksen ja kumman tyypin koira pyörähtää esteen toisella puolella väärään suuntaan, kun ohjaajan on aina pakko mennä esteeseen kiinni saadakseen koiransa hyppäämään.